päätin että nyt on oikea hetki päivittää koska on käynyt niin mukavasti että sain netin kämppääni. WHOA! huono puoli asiassa on se että koneeni on täysi paska. jos lataan yhdenkin kuvan tähän kakkaan niin se ei enää toimi yhteistyössä mun kanssa. Eli ei toivoakaan irkkailusta tms. no pitää toivoa että saisin ehkä jostain jonkun vähän enemmän levytilaa omaavan laitteen.

Mutta kuulkaas. olen saanut kaksi uutta ystävää. heidän kanssa voin olla oma itseni ja kertoa kurjan maailmani (angst)  ilot ja surut. olen siis tullut kaapista ulos ja paljastanut todellisen luonteeni. olen sosiaalinen. tähän asti olen ollut piilo-sosiaalinen tai ehkä paremmin sanottuna kaappisosiaalinen. saa onnitella. no ehkä taas innostuin liikaa. olen ehkä ikuisesti on-off-sosiaalinen, mutta siltikin minulla on kaksi uutta ystävää. tosin he ovat aika pieniä ja pelkään että kadotan tai litistän heidät joku päivä. lisäksi he ovat karvaisia. he ovat Tiuhti ja Viuhti. kaksi mongolian gerbiiliä. metsin hanimussut. vihdoinki saan lässyttää jollekkin. ja koska ihmisille lässyttäminen on ällöttävää niin onneksi Tiuhti ja Viuhti on tuollaisia pikkupalleroita. eipähän rupea ällöttämään.

olen tässä huomannut myös että olen nykyään laiskempi kuin ikinä olen elämäni aikani ollut. sen lisäksi elämäntapani ovat epäterveelliset ja kuntoni on surkea. ulkona on jo niin kylmä etten jaksa kävellä yhtään ylimääräistä ja iltaisin olen niin väsynyt että rojahdan vain sohvalle tai jumitan netissä. mutta toisaalta taas olen levoton. koska sunnuntait ovat tavallaan kamalia päiviä koska yleensä ihmiset ei tee silloin mitään eikä mikään kauppa ole auki (paitsi nyt :/) ja muutenkin kaikki haluaa rentoutua. mä olen ehkä laiska mutta en todellakaan osaa rentoutua. kun sunnuntaina valitan että on tylsää ja joku vastaa että yritä nyt herranjumala rentoutua ni meinaan pamahtaa, koska sana "rentoutuminen" saa mut näkemään punaista, oikeen sellaista kirkasta ja sokeuttavaa neonpunaista. nukkuminen on mun tapa rentoutua vaikka oikeastaan nukkuminen on nukkumista eikä rentoutumista. no lauantait eivät ole niin pahoja koska silloin yleensä saan jonkun lähtemään jonnekkin tai lauantaisin on muuten vaan jotain tekemistä. ja viikolla koulu ja työt joten silloin ei edes onneksi kerkeä rentoutumaan. wiuh. olen siis ikilevoton ja stressaava laiskimus. mutta stressaaminen on kivaa ja laiskottelukin on kivaa. joten mikäs tässä.

pitäisi lukea kokeeseen, mutta pahoin pelkään että en saa kirjaani auki kun on läppäri tässä naaman edessä. no ainakin voin sanoa että yritin kyllä lukea. en vain erottanut läppäriä kirjasta. sori.