tulen pian epätoivoiseksi yhden jos toisenkin asian suhteen mutta ottaa päähän että olen aina valittamassa jostain. talvesta en sano enää sanaakaan ennen kesää (ja kun kesä on tullut niin voin unohtaa koko typerän vuodenajan ) vaan yritän kärsivällisesti odottaa vain sitä kesää. sillon pääsen ainakin kyprokselle. onpahan jotain positiivista tulevaisuudessa. mutta niin, viime päivät ja oikeastaan viikot on kulunut lähinnä odotellessa jotakin ja koska mulla ei ole hajuakaan mitä mä odotan niin olo on ollut aika turhautunut ja tympeä. olen nimittäin sellainen ihminen jolla pitää olla aina joku projekti menossa, koska jos sellaista projektia ei ole niin ei ole oikein mitään, eikä mikään edes huvita. (olen myös aika varma että ette nyt ymmärtänyt tuon "projekti" sanan merkitystä niinkuin olisin halunnut teidän ymmärtävän mutta sille ei nyt mahda mitään.) olen kovasti yrittänyt saada itseni joka aamu ylös ja raahautumaan kouluun ajoissa sekä pitämään itseni siellä siihen asti kuin kuuluukin ja muutenkin olen tässä ajatellut ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruvata vähän aktiivisemmaksi koska olen vain laiskotellut ja löhönnyt liikaa. kai sitä nyt jumankeka alkaa tympäsemään kun roikkuu illat pitkät himassa ja miettii että pitäiskö tehä jotain muuta. toisella tapaa sanoen olen ollut äärettömän tylsä ja mitään aikaansaamaton ihminen jo jonkun aikaa.

kävin moikkaamassa mummia tuossa viime viikonloppuna.hän kysyi kuulumisia ja antoi kaksikymmntä euroa. tuli hetkeksi kerjäläisolo vaikken itse sitä rahaa pyytänytkään mutta kun melkein aina kun me nähdään ni saan mummilta rahaa. aina kun leivon sille piirakan tai kakun saan ruhtinaalisesti palkkaa. enkä suinkaan ole epäkiitollinen vaan poden syylisyyttä siitä että enpä juuri ole yhteyksissä isovanhempiini ja silti ne viitsii tukea mun taloudellista tilannetta.

äh. kello on pual yksi ja meen nukkumaan. muuten rupean paasaamaan ja angstaamaan taas jostain uudesta ja typerästä aiheesta. hohhoijaa. hyvää yötä!